web_ylapalkki_latomo1.jpg

PYYNIKINAJOT Mobiliassa

Kansallista museoajoneuvopäivää vietetään lauantaina 13. kesäkuuta 2009. Mobiliassa järjestetään tuolloin Pyynikinajojen retroajonäytökset klo 11.30 ja 13.30.

PYYNIKINAJOT

Pyynikinajot oli TT-moottoripyöräkilpailu, joka pidettiin 34 kertaa vuosina 1932-1971. Vain sotavuodet katkaisivat hetkellisesti niiden järjestämisen. Ajot olivat Tampereen suurin vuosittainen yleisötapahtuma: pääsylippuja myytiin vuosien saatossa lähes puoli miljoonaa.

Aluksi kilpailu oli kansallinen. Tämä johtui osittain siitä, ettei kapea, suuria korkeuseroja sisältänyt ja ilmeisen vaarallinen rata houkutellut ulkomaalaisia kilpailijoita. Vuonna 1953 rataa alettiin asfaltoida, ja vuonna 1962 koko lenkki oli päällystetty. Kilpailun huippuvuodet olivat vuodet 1962 ja 1963, jolloin se oli TT:n maailmanmestaruusosakilpailu (TT = Tourist Trophy, nykykielellä MotoGP, tunnetuin nimellä RR eli Road racing). Tuolloin kilpailuun osallistuivat maailman huippukuljettajat. Heistä tunnetuin oli Mike "The Bike" Hailwood, jota pidetään yhä moottoripyöräilyn legendaarisena maailmanhuippuna. Myös suomalaiset ajajat alkoivat nousta maailman huipputasolle: Anssi Resko (ensimmäinen suomalaisten MM-pistesija), Matti Salonen (ensimmäinen suomalaisella moottoripyörällä saavutettu MM-piste), Jarno Saarinen (ainut suomalainen TT:n maailmanmestari) ja Teuvo Länsivuori (useita TT:n maailmanmestaruushopeita ja -pronsseja).

Suomen maailmanmestaruusosakilpailu siirtyi Imatralle vuonna 1964. Pyynikin rataa ei voitu kehittää vauhtien kasvamisen vaatimien turvajärjestelyjen vaatimalla tavalla, ja viimeisen kerran siellä kilpailtiin vuonna 1971. Vuonna 1991 Pyynikin radalla ajettiin näytösparaatiajo, jota oli katsomassa 20 000 katsojaa. Useista suunnitelmista huolimatta Tampereen seudulle ei ole saatu rakennettua rataa, joka olisi korvannut Pyynikin.

MOBILIASSA

Mobiliassa ajetaan 13. kesäkuuta Pyynikinajojen näytösajo noin kilometrin pituisella asfalttilenkillä. Ajo järjestetään luonnollisesti ilman ajanottoa, mutta kilpailua vastaavilla turvajärjestelyillä. Tavoitteena on koota yhteen Pyynikin veteraaneja niine pyörineen, joilla he ovat ajaneet Pyynikillä.

Mobilian pihalle luodaan mahdollisimman aito Pyynikin 1960-luvun TT-varikko, jonka asiantuntijoina ovat alan ammattiveteraanit "KoneOlli" Olli Lehtinen ja Markku Hansen. Heillä on kokemusta sekä Pyynikiltä että muilta sen ajan ratojen varikoilta.
Tapahtuman juontajana on Timo "Tinke" Katajamäki. Tinke oli Pyynikin kilpailuissa mukana lapsesta pitäen, koska hänen isänsä Uuno Katajamäki oli kilpailun perustajia ja sen tiimoille perustetun Hämeen Moottorikerhon perustajajäsen. Toinen merkittävä hahmo oli Lauri Järvelin. Tinke on kirjoittanut kirjan Pyynikinajot (2006, Pilot-kustannus Oy, Tampere). Kirjan esipuheessa Tinke toteaa, että perinteen taltiointityöhön hänet on velvoittanut Hämeen Moottorikerhon pitkäaikainen sihteeriys ja puheenjohtajuus, jotka hän aikanaan peri isältään.


MOBILIAN NÄYTÖKSEEN OSALLISTUVAT:

(pyörien ikäjärjestyksessä)
1. Norton International 500 cc, 1936
Pentti Sirkiä on ajanut pyörällä 2. sijalle Pyynikillä vuosina 1936, 1937 ja 1939.
Ajaja: Simo I. Nieminen, veteraanimoottoripyöräharrastaja, historic-kilpailija
2. Norton Manx 350 cc, 1956
Pyörää ei tarkasti voida yksilöidä, mutta joko Veikko (Vaissi) Sulasaari tai Urho (Ute) Mäkinen on ajanut sillä hyviä sijoituksia Pyynikillä vuosina 1957-1960.
Ajaja: Olli Lehtinen (KoneOlli), Pyynikin kilpailija

3. Honda CR 72 250 cc, 1963
Alun perin Jim Redmanin pyörä, jolla hän ajoi 2. sijalle Pyynikillä vuonna 1963. Myöhemmin Pertti Leinonen on osallistunut sillä Pyynikin ajoihin.
Ajaja: Markku Sipilä
4. "Kirby" Matchless G 50 500cc, 1966
Pyörän ensimmäinen omistaja oli Lewis Young, joka voitti 500-ccluokan Pyynikillä vuonna 1967. Myöhemmin pyörä siirtyi Pentti Lehtelän omistukseen, ja hän kilpaili sillä myös Pyynikillä ainakin vuosina 1968,1969 ja 1970.
Ajaja: Leo Belik
5. Pyrkijä 50cc, 1963
Tällä suomalaisvalmisteisella pyörällä Matti Salonen otti vuonna 1963 maailmanmestaruuspisteen kuudennella sijallaan. Matti ajoi Pyynikillä lukuisia kertoja erittäin hyvällä menestyksellä.
Ajaja: Matti Salonen
6. Yamaha TD 1C 250cc1967
Timo Vainio ajoi useita kertoja Pyynikillä, ja vuonna 1967 hän oli nimenomaan tällä pyörällä neljäntenä 250-luokassa.
Ajaja: Timo Vainio
7. AJS 7 R Seeley 350cc, uustuotanto kilpapyörä
Topi Vainio (Timon veli).ajoi useita kertoja Pyynikillä eri luokissa voittaen 125-luokan vuonna 1968.
Ajaja: Topi Vainio.
8. Yamaha 125cc 1969
Pertti Salonen (Matin veli) osallistui Pyynikin ajoon ainakin vuonna 1969.
Ajaja: Pertti Salonen




Edellisten lisäksi paikalle tulevat myös
9. Jari Saarinen tuoden mukanaan jonkin veljensä Jarno Saarisen pyörän, jolla Jarno on ajanut Pyynikillä sekä muuta Jarnoon liittyvää muistoesineistöä.
10. Kasper Sulasaari, "Vaissin" poika, joka tuo paikalle isänsä entisen Norton Manxin 350cc vuodelta 1962. Tällä pyörällä on ajettu Pyynikillä ainakin vuosina 1962, 1963, 1964.
11. Myös hienosti menestynyt ja myöhemmin traagisesti Pyynikillä loukkaantunut Jouko (Jocke) Ryhänen tullee paikalle uustuotanto G 50 Matchlesillä.

LISÄTIEDOT: MOBILIA
Martti Piltz
044 090 6646


Kuvat ja tiedot: Katajamäki, Timo, 2006, Pyynikinajot, Tampere

Katajamäki001.jpgVuonna 1934 ajettiin Pyynikillä kolmatta kertaa. Lähtö ja maali olivat Termopyleen kentän kohdalla. Kilpakoneiden B-luokan (alle 350 ksm) ja C-luokan (alle 500 ksm) lähtö 27.5.1934. Osanottajia oli kymmenen. Tihkusade oli alkanut.
Oikealla aikansa menestynein suomalainen moottoripyöräkilpailija Otto Brandt (19), joka voitti Rudgellaan 500 kcm luokan. Muut kilpailijat vasemmalta: numero 16 Walter Bergström/Matchless, 14 Vilho Hollming/Rex, 17 Rolf Ståhlberg/Royal Enfield ja 15 Oscar Carlssson/ Rudge.
Kilpailussa oli 5 146 maksanutta katsojaa. Viimeistä kertaa kilpailu järjestettiin keväällä. Ensimmäistä kertaa lähtö- ja maalipaikka oli siirretty Näkötornilta Termopyleen kentän kohdalle, jossa se oli koko Pyynikinajon kauden loppuun vuonna 1971. (Kuva Timo Katajamäen arkisto/Aamulehti)

Katajamäki002.jpgSuomen kaikkien aikojen kuuluisimmat ja menestyneimmät ratamoottoripyöräilijät Jarno Saarinen (22) ja Teuvo Länsivuori (4) sekä Seppo Kangasniemi (5) johtavat 250 ksm luokkaa Yamahoilla. maaliintulo järjestys oli sama. Myös 350 ksm luokassa "Paroni" Saarinen voitti ja Tepi Länsivuori sijoittui toiseksi. Kilpailu vuonna 1971 oli 34. ja viimeinen Pyynikinajo. Yleisöä oli 16 582 maksanutta katsojaa. (Kuva Timo Katajamäen arkisto)
Jarno Saarinen voitti ensimmäisenä suomalaisena ratapyöräilyn (TT, RR, nykyisin MotoGP) maailmanmestaruusosakilpailun 350 ksm luokassa Tsekkoslovakiassa vuonna 1971. Kauden päättyessä hän sijoittui MM-pisteissä toiseksi 350ksmluokassa ja kolmanneksi 250 ksm luokassa. Vuonna 1972 hän oli ensimmäinen suomalainen maailmanmestari 250 ksm luokassa ja toinen 350-luokassa. Vuonna 1973 hän oli ensimmäinen eurooppalainen Daytona 200-ajon voittaja. Hän menehtyi vuonna 1973.
Tepi Länsivuori ei koskaan ollut maailmanmestari, mutta hän ajoi 8 osakilpailu voittoa, oli kolme kertaa hopealla MM-pisteissä ja kerran pronssilla. Kaudella 1971 Tepi oli MM-pisteissä 10. luokassa 350 ksm ja ajoi ensimmäisen osakilpailuvoittonsa Espanjassa.



Katajamäki003.jpg"Kuninkuusluokan", 500 ksm, voittaja Peter Ferbrache/ Norton (54) ajaa kilpailun kärjessä Varalassa vuonna 1958. Pyynikinajo ajettiin silloin 22. kerran. Englantilainen Ferbrache oli yksi kymmenenstä ulkomaalaisesta ajajasta Pyynikin kisoissa. Rata oli vihdoin asfaltoitu kokonaan ja se houkutteli myös ulkomaalaisia kilpailijoita. Ruotsalainen Varg-Olle (Susi-Olle) Nygren (37) oli monivuotisia Pyynikin kävijöitä ja sijoittui kolmanneksi Matchless-pyörällä ja numero 39 legendaarinen Esko Lahti (39) Nortonillaan. Katsojia Pyynikillä oli 15 008 maksanutta.

Katajamäki004.jpgVuoden 1954 Pyynikinajon B-luokan (350 ksm) lähtö: John A. Starr/Norton/Iso-Britannia (9),Olavi Ketonen/Velocette(8), Framntisek Bartok/CZ/Tsekkoslovakia (11) ja Lars Fager/Royal-Enfield (15). Lähdön voitti Sakari Järvimaa, Frantisek Bartok oli kolmas.
Kilpailun ajan (4. syyskuuta 1954) satoi ja kaatumisia sattui useita. Erityisen liukas oli Durchmannin talon kohdalla ollut kivetty päällyste. Ensimmäistä kertaa mukana oli tehdastallin (CZ ja Jawa) pyöriä. Ulkolaisia kilpailijoita oli kahdeksan. Maksaneita katsojia oli 15 089. (Kuva Timo Katajamäen arkisto)

Katajamäki005.jpgViimeisissä Pyynikinajossa vuonna 1971 Seppo Kangasniemi (9) ja ruotsalainen Börje Jansson (22) Rosendahlissa 125 ksm-luokan Maico-pyörillään. Luokan voitti Matti Salonen Yamahalla, Börje Jansson sijoittui toiseksi ja Kangasniemi kolmanneksi. (Kuva Timo Katajamäen arkisto/Reijo Palmu)




Katajamäki006.jpgVuonna 1956 ajettiin Pyynikillä 24. kilpailu. Katsojia oli 13 045. Ulkomaalaisia kilpailijoita oli seitsemän. Heistä kuvassa kuuluisa länsisaksalainen BMW-ajaja, Ernst Hiller (55) starttaa C-luokan (500 ksm)kärkiryhmässä ensimmäistä kertaa Pyynikillä. Hän sijoittui neljänneksi. Kilpailun voitti ylivoimaisesti Harald Karlsson Nortonillaan (54), keskinopeudella 100,1 km/t, mikä oli uusi rataennätys. Kärjestä lähtenyt Antero Ventoniemi (53), Norton, sijoittui kolmanneksi. Muut lähdön kärkipään pyörät: 56, Walter Bergström, Norton (katettu pyörä), 57 Viljo Kopra, Triumph. (Kuva Timo Katajamäki/Aamulehti)

Julkaistu: 2.6.2009 15:59

<< Takaisin